Perheen ensimmäinen yhteinen, kahdella Jopolla, yhdellä maastopyörällä ja yhdellä appareilla varustetulla. Tehdään korvapuustit ja cafe lattet evääksi, pakataan retrojopon koriin ja suunnataan kohti tietä. Isi ensimmäisenä, esikoinen perässä, 3vee imussa ja minä perää pitämässä. Sujuu yllättävän hyvin! Sitten 3vee ottaa irtioton ja kiilaa isin perään, seuraa ensimmäinen sanaharkka. Ja sovitaan, että vuorotellaan. Vaihdetaan järjestystä, 3vee nyt luvan kanssa isin perässä, ajaa täsmälleen samat pikku mutkat kuin isi, jono kiemurtelee pitkällä suoralla. Sitten esikoinen huomaa, ettei pikkuveli jätä turvaväliä ja alkaa kovaääninen keskutelu turvavälistä:
Esikoinen:" HEI, sulla ei ole turvaväliä!!"
Pikkuveli: "MITÄÄÄH??"
Esikoinen: " SULLA EI OLE TURVAVÄLIÄ"
Pikkuveli: " MITÄ väliä?"
Esikoinen: " no TURVAväliä!"
Pikkuveli: " ai turvaväliä"
Esikoinen: " nii"
Ja tuloksena syntyy turvaväli. Jossain vaiheessa pikkuveli ilmoittaa, että pyörästään on bensa loppumassa - jatkaa kuitenkin pyöräilyä ja päästään perille nurtsille täyttämään tankki ja pelataan fudistakin. Paluumatka sujuu hyvin ja vaikka yhdessä ylämäessä pikkuveli huutaa naama punasena "tää on paska pyörä, tää on ihan paska pyörä" (ajaa 12" pikkupyörällä jossa apparit..). Ja minä naurun lomasta kannustan jatkamaan vaan sotkemista.
Otetaan uudestaan!
sunnuntai 23. elokuuta 2009
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)