lauantai 11. joulukuuta 2010

Kasvatusta ja kasvamista, osa 2: Käytöstavat


Jokainen meistä osaa käyttäytyä hyvin, jos vain haluaa. Hyvän käyttäytymisen perustana on toisen ihmisen huomioon ottaminen, kohteliasuus ja huomaavaisuus. Kohteliaisuus ja hyvä käytös kantaa läpi elämän ja ne kannattaa opettaa ja opetella tai oikeammin edellyttää jo varhaisessa vaiheessa. Ei tule sitten yllätyksiä.. On tilanteita ja on tilanteita ja kaikista tilanteista selviää.

Ja mikä parasta, hyvin käyttäytyvä jää väistämättä ihmisten mieleen! Positiivisella tavalla. Kahden pienen pojan äitinä sitä joutuu törmäämään jatkuvasti ennakkoluuloihin. Ennakkoluuloihin siitä, että oletusarvoisesti poikien ei jostain syystä oleteta osaavan käyttäytyä ja hyvän käytöksen puute hoidetaan olan kohautuksilla tai pidetään jopa hyväksyttävänä. Eli pojilta ei tunnuta odotettavan samanlaista sievää käytöstä kuin tytöiltä, mikä on mielestäni epäreiluutta, mutta mikä kääntäen tarkoittaa sitä, että hyvin käyttäytyvä poika napsii irtopisteet helposti! Se nyt kuitenkin on ensimmäinen asia johon kiinnitetään huomiota, ensi tapaamisesta lähtien.

Kuten sanottu, pidän suuressa arvossa hyvää käytöstä aina ja jokapaikassa ja meillä käydään jatkuvaa dialogia (no okei, monologia) miten, missä, milloin. Peruasioita jatkuvasti jankaten, toivoen ohjeiden painautuvan mielen syövereihin ja purkautuvan ulos automaatioina ja itsestäänselvyyksinä. Nostan tähän nyt muutaman perusasian, joita meillä jatkuvasti harjoitellaan:

Tervehtiminen. Ystävällinen tervehtiminen osoitus siitä, että toiset otetaan huomioon. Hymyssä suin heitetty Moi! Hei! Huomenta! saa vastaanottajallekin hyvänolon tunteen. Ja jos siihen lisätään aiemmin mainittu "Miten menee?" tai "Mitä kuuluu?" on helpot irtopisteet ansaittu. Voidaan myös todeta, että saapujalla on "tervehtimisvelvollisuus" ja tervehtiminen on vain tehtävä vaikka olisi kuinka huono päivä. Huomioitavaa on etunimen käyttäminen tervehtimisen yhteydessä ("Huomenta Mamma!") saa jo hymyn huulille ja tekee tervehtimisestä juuri tälle henkilölle tarkoitetun.

  • Tervehdittäessä katsotaan suoraan silmiin, hymyillään ystävällisesti ja sanotaan esim "Moi kulta!".
  • Tervehdittäessä ei katsella muualle, pidetä käsiä taskussa tai jauheta purkkaa
  • Tervehdi aina isäntäväkeä, kun saavut kyläilemään
  • Työpaikalle ja kouluun tultaessa tervehditään muita
  • Tervehdi mieluimmin liian usein kuin liian harvoin.

Kättely. Se miten kättelet vaikuttaa suoraan Sinusta syntyvään mielikuvaan ja ensivaikutelmaan, kuten tervehtimininenkin. Kättelyyn kiinnitän itse aina erityistä huomiota; "kylmän löysän kalan" ojentaminen antaa välittömästi ihmisestä velton ja saamattoman kuvan, kun taas reilu puristus jämäkän ja aikaansaavan kuvan. Kättely on ensimmäinen käyntikortti ja siihen on syytä kiinnittää huomioita. Napakkaa käyttelyä siivittää silmiin katsominen, ystävällinen hymy sekä selkeästi oman nimen sanominen, kun tilanne sitä vaatii. Jotenkin tuntuu, että meillä kotiSuomessa kätellään liian vähän, ehkä peläten lähikontaktia tai toisen reviirille astumista. Huomioitavaa kuitenkin on, että koko Keski-Eurooppa kättelee jatkuvasti, aina tavatesssa ja lähdettäessä, tutut ja tuntemattomat ja aina silloin, kun eivät anna poskisuudelmia.

  • Kättely kuuluu tilanteeseen, jossa tervehdit, esittäydyt, hyvästelet tai sovit asiasta.
  • Kättely tapahtuu aina seisaaltaan. Kuitenkin fyysiset esteet tai korkea ikä oikeuttavat istumisen.
  • Kätensä ojentaa ensiksi vanhempi henkilö, nainen tai korkeammassa asemassa oleva. Isäntäväki kätellään aina.
  • Pienessä tilaisuudessa kätellään kaikki läsnäolijat.
  • Kättä ei vatkata edestakaisin, reilu kädenpuristus riittää.

Tervehtiminen on helppoa kaikenikäisille. Kättely pelaa isompaa roolia sitten myöhemmin, mutta, sen minkä pienenä oppii sen vanhempana taitaa. Ja erityisesti vanhempia kansalaisia tervehdittäessä se tulee ottaa suurennuslasin alle.

Hyvää päivänjatkoa,

pus!

Kasvatusta ja kasvamista, osa 1: Kohteliaisuus

Pikku hiljaa pitänee kirjoittaa ylös ne asiat, joita haluan pojille opettaa. Asioita, joita haluan, että myös he pitävät tärkeinä, arvostavat ja toteuttavat. Asioita, jotka tulevat olemaan heille itsestäänselvyyksiä. Asioita, pääoma, joita he kantavat mukanaan jokapäivä. Asioita, jotka helpottavat ja yksinkeritaistavat hankaliakin tilanteita. Yksinkertaisesti kysehän on arvoista, arvoista, joita me vanhempana pidämme tärkeinä.

Osa 1: Kohteliaisuus

Yksinkertaisia pieniä aisoita, joita vaan tulee noudattaa. Hyvä käytös, kohteliaisuus, toisten huomioinen ovat ensi kosketus Sinuun ja huonosta ensivaikutelmasta eroon pääseminen on äärimmäisen vaikeaa. Parempi antaa itsestään hillitty ensivaikutelma ja ajan kanssa olla oma itsensä, kuin ensiksi arvostella, haukkua, kaivaa nenää ja sen jälkeen yrittää paikata ja olla hillitty. Kasvamista ja oppia ikä kaikki!

Pienet huomaavaisuudet. On tärkeää pyrkiä suhtautumaan kaikkiin ihmisiin tasavertaisesti. Tasavetaisuus on oikeastaan hyvän, kauniin ja luontevan käytöksen edellytys. Kohteliaisuuksia ("onpas sulla hyvän värinen paita tänään, sopii sulle tosi hyvin") voi sanoa niin kotona, koulussa, töissä, vapaa-aikana, harrastuksissa kuin juhlissa ja vierailullakin. Pienet kohteliaisuudet lämmittävät vastaanottajan mieltä ja keventävät helposti ilmapiiriä. Kohteliaisuuden vastaanottamistakin on syytä harjoitella, kiittää ja arvostaa itsekin ("kiitos, pidän siitä myös itse"), vähättelyn sijaan ("no, tää nyt on tämmönen vanha..").

Sitten on syytä kiinnittää huomio ikään; niin rasittavaa kuin se onkin.. On kohteliasta, että nuorempi ihminen teitittelee itseään huomattavasti vanhempaa ihmistä. Linjan voi vetää esimerkiksi omien isovanhempien ikään, en siis tarkoita, että kaikkia aikuisia on välttämöntä teititellä. Nuoremman henkilön on myös syytä avata ovi vanhemmalle ja miehen naiselle tai henkilölle, jolla on kädet täynnä kantamuksia tai muuten vaikeuksia avata ovea itse. Itseeni teki lähtemättömän vaikutuksen taannoin tavatessani nykyisen mieheni, kun tämä 18-vuotiaana herramiesmäisen ystävällisesti avasi minulle oven hyvin luontevasti. Ja tekee sitä luonnollisesti edelleen.

Kuuluu myös asiaan, että istumapaikka annetaan vanhemmalle, sairaalle tai raskaana olevalle. Sitä näkee harmittavan harvoin. Tosin myös tässä pitää olla pelle pelisilmää, sillä myös turhan usein istumapaikan vastaanottaja päästää suustaan jotain epäkohteliasta kuten "en minä nyt niin vanha ole, etten seistä jaksaisi, älä luulekaan". Ja kohteliaaksi tarkoitettu ele kääntyy harmillisesti itseään vastaan.

Kiitos! Miten voi olla vaikeaa kiittää, kiittää aidosti?? Ja kuitenkin kiitos lämmittää aina: kiitos avusta, kiitos kutsusta, kiitos viimekertaisesta, kiitos palautteesta, kiitos hyvin tehdystä työstä, kiitos että olet olemassa. Yrittäkääpä.

Anteeksi! Tai suomeksi oho. Kiittämistä huomattavasti vaikeampi. Olen pitänyt alusta asti tärkeänä, että anteeksi pyydetään jos toista on satutettu, ärsytetty, kiusattu. Olemme yhdessä menneet pyytämään anteeksi naapurinpojalta, mutta menty heti tapahtuman jälkeen ja hoidettu homma loppuun heti tapahtuman jälkeen - eikä seuraavan viikon keskiviikkona, kuten toisilla on tapana. Jokaisen pitää oppia pyytämään anteeksi! Se on pieni ele esimerkiksi, kun myöhästyy tapaamisesta, töistä tai oppitunnilta, tönäisee vahingossa toista ihmistä tai keskeyttää jonkun puheen.

Mitä kuuluu? Miten menee? Yksinkertainen, helppo ja luonteva keskustelun avaus, jossa toinen osapuoli tuntee itsensä tärkeäksi. Vastaanjan päätettäväksi jää, miten kysymykseen reagoi, mutta ainakin oma peliavaus on suoritettu kunnialla. Sitä paitsi, tällä kysymyksellä on helppo kalastaa irtopisteen, vaikkei olisi lainkaan kiinnostunut asiasta..

Ruokapöydässä maiskuttelu ja röyhtäilyt ovat tapoja, jotka eivät kuulu suomalaiseen kulttuuriin. Myös sekä haarukalla että veitsellä syöminen kuuluu tämän perheen arvoihin, samoin kangasservietin käyttö. Ja kun ateria on lopuillaan, aseet laitetaan kello neljän kohdalle. Eikä ruokapöydästä poistuta ennen kuin muut ovat lopettaneet. Niin ruokapöydässä kuin ihan yleisestikin, kaikki itsensä kaivaminen tai puhdistaminen julkisella paikalla on enemmänkin epäasiallista kuin mitään muuta. Hampaiden puhdistus, kynsien pureskelu, nenän tai korvien kaivelu ja sylkeminen tai itsensä rapsuttelu antaa kyseenalaisen kuvan itsestään ja ne tehdään omassa rauhassa.

Siinä sitä olikin, seuraavaksi on syytä paneuta käytöstapoihin, jotka liittyvät hyvinkin läheisesti kohteliaisuuteen ja joita tässäkin jo sivuttiin.

To be continued.

sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Allium cepa



Keltasipuli (Allium cepa), eli kepasipuli tai tavallinen sipuli on tunnetuin ja yleisimmin käytetty Allium-suvun syötävä kasvi. Koko Allium-sukua kutsutaan sipuleiksi, ja tämäntyyppistä turvonnutta lehtityveä, johon kasvi varastoi ravintoa seuraavalle vuodelle, sanotaan myös sipuliksi.

Sipulia on viljelty ainakin vuodesta 3500 eaa. Aasiassa. Muun muassa pyramidien rakentajat söivät ja viljelivät sipulia. Sipulia on helppo viljellä, kuljettaa ja varastoida. Sipulin syömisestä on merkkejä palestiinalaisissa pronssikauden jäänteissä jo 5000 eaa., mutta nämä ovat voineet olla villejä sipuleita. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Keltasipuli).

Sain taannoin ppt-kiertokirjeen, jonka tekstiosuus jotakuinkin alla. Tallennan tämän nyt tiedoksi ja myöhempää käyttöä varten.

" Sipulin salaisuus

Vuonna 1919 noin 40 miljoonaa ihmistä kuoli influenssaan. Eräs lääkäri vieraili maatiloilla ymmärtääkseen kuinka auttaa ihmisiä vastustamaan epidemiaa. Monet olivat sairastuneet influenssaan ja kuolleet. Lääkäri saapui paikkaan missä hän yllätyksekseen tapasi täysin terveitä
ihmisiä. Hän kysyi eräältä emännältä mitä tämä teki eri tavoin kuin muut. Emäntä vastasi laittaneensa kuorimattoman sipulin lautaselle jokaiseen huoneeseen. Lääkäri oli epäuskoinen. Hän pyysi emännältä yhden sipulin tutkittavaksi mikroskoopilla. Lääkäri löysi influenssaviruksen sipulista. Sipuli oli imenyt bakteerin itseensä ja näin perhe oli säästynyt terveenä.

Kampaajani kertoi minulle aivan samaa. Jokin vuosi takaperin useat asiakkaat olivat sairastuneet flunssaan. Seuraavana vuonna hän oli laittanut liikkeeseensä muutamia sipuleja lautasille ja sai ihmetyksekseen tietää ettei kukaan työntekijöistä ollut sairastunut.

Lähetin tämän uutisen Oregonissa asuvalle ystävällejoka työskentelee terveysalalla. Hän puolestaan kertoi mielenkiintoisen kokemuksen. Ystäväni oli sairastunut vakavaan keuhkokuumeeseen. Samoihin aikoihin hän oli lukenut artikkelin jossa neuvottiin leikkaamaan sipulin päät ja työntämään haarukka toiseen päähän ja laittamaan sipulin lautaselle yön ajaksi potilaan vuoteen vierelle. Sipulin olisi tullut muuttua tummaksi. Hän teki artikkelin
neuvon mukaan, ja heräsi aamulla paljon paremmassa kunnossa. Sipuli oli pilaantunut.

Artikkeli kertoi vanhasta tavasta laittaa sipulia ja valkosipulia huoneisiin Vanhoina aikoina ne olivat suojelleet ruttoa vastaan sillä molemmat sisältävät bakteereja tuhoavia aineita.

Tarinan opetus: ostakaa muutama ylimääräinen sipuli ja laittakaa ne kuorimattomina ympäri asuntoanne. Saman voi tehdä työhuoneistossa. Sipuli auttaa sinua ja perhettäsi pysymään terveinä. Ja jos flunssa iskeese ei tule olemaan kova. Kokeileminen ei maksa paljon! Lääke koko perheen terveydeksi.“

Netistä tietysti löytyy lisää ja lisää infoa, löysin itseni A. Vogelin Terveydenhoitouutisista, http://www.terveydenhoitouutiset.fi/:


Sipuli lievittää oireita

Sipuli on kasviantibiootti, jonka rikkipitoiset öljyt tuhoavat taudinaiheuttajia. Samat aineet hoitavat hengitysteiden limakalvoja, lisäävät virtsaneritystä ja lievittävät tulehduksia. Alfred Vogel suosittelee sipulinpuolikkaan pitämistä yöpöydällä flunssan aikana, jotta taudinaiheuttajia tuhoavia aineita hengitettäisiin nukkuessakin.

Sipulikääre
Sipulisilppua kääritään kangaspalaan, joka kiedotaan kaulan ympärille.
Toinen tapa valmistaa kääre on kastaa kangaspala mehulingossa puristettuun sipulituoremehuun. Kääre vaihdetaan muutamia kertoja vuorokaudessa.

Sipulivesi
Sipulivesi valmistetaan kastamalla tuoreesta sipulista leikattu siivu nopeasti lasilliseen kiehuvaa vettä. ”Juo vesi kulauksittain päivän mittaan. Homeopaattinen Cepa (sipuli, Allium cepa), jollaista oikeastaan edelläkuvatulla tavalla valmistettu sipulivesi on, on paras tietämäni lääke runsaasti vuotavaan, vetiseen nuhaan”, neuvoo Alfred Vogel.

Lähde: A. Vogel: Luonto, paras lääkitsijä

Muuta sipulista kuultua:
- edellä mainituin käyttötarkoituksin käytetty sipuli ei kelpaa biojätteeseen, koska saattaa sisältää bakteereita.
-
halkaistusta (haarukkaisesta) sipulista haihtuvat öljyt helpottavat hengitystä ja desinfioivat hengitysteitä
- lasten nenätukkoisuuteen apuna voidaan käyttää harsotettua paloiteltua sipulia ja näin avittaa tukkoista nenää
- sipulit sisältävät erityisen paljon flavonoideja, vielä enemmän kuin omena ja punaviini, jotka toimivat antioksidantteina eli suojaavat elimistöjä hapen haitallisilta vaikutuksilta ja vahvistavat immuunijärjestelmää. Sipulin on myös todettu kohottavan hyvän kolesterolin määrää.

Sanotaan mitä sanotaan ja pidettäköön huuhaana, mutta minä kokeilen. Nyt on joka huoneessa oma sipuli, keittiössä enemmän. Ja pilkottuna jos nenä alkaa enemmän vuotaa. Kokeilin myös ton haarukka jutun tähän lievään flunssaan ja olkoonkin puolet uskoa, tänään olo ei ole ollut yhtään niin tukkoinen kuin eilen.. Ja sit on vielä valkosipuli, siitäkin kaivettava lisätietoa.

lauantai 6. marraskuuta 2010

Marraskuu


Ei haittaa! Otetaan kaikki irti vuoden pimeimmästä kuukaudesta!

Moni ehkä tuskastelee joulujuttujen ilmestymisestä ikkunoihin ja katukuvaan, me ei! Meillä kaivetaan kesäsäilöstä sesonkivalot ikkuinoihin heti lokakuun vaihtuessa marraskuuksi, sytytetään kynttilöitä sisälle ja ulos, maistellaan ensimmäiset glögit ja piparit ja aloitetaan hiljalleen jouluun laskeutuminen ja joulusta nauttiminen. Joulutortut ja -musiikki säästetään kuitenkin vielä joulukuuhun.. On vaan ihan parasta saada nauttia jouluhengestä rauhallisesti parin kuukauden ajan, yhden kiireisen sijasta!

Nyt kuitenkin halloween, tämän vuoden kurpitsa teema on Batman. Tästäkin pyrimme nauttimaan ainakin parin viikon ajan, yhden viikonlopun sijaan, joten teimme ulkokynttiläjalan ajoissa. Ison kurpitsan saa hyvin tyhjennettyä leikkaamalla veitsellä luukun päälle ja jäätelökauhan avulla tyhjetämällä sisustan. Kynttilä on tavallinen tuikkukynttilä, jonka olen laittanut lasipurkkiin.

Trick or treat!

sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Sohvaperuna lenkille

Kyllä, pitää harrastaa myös aerobista. Ja pitäähän se. Irtisanoin Jumppalan kortin, kyllästyin siihen joka kertaiseen kellon ja kanssakuntoilijoiden kanssa kilpailuun. Ehdinkö tunnille, onko tilaa? Entä onko pukkarissa mulle narikkaa jäljellä? Ja sitten, onko salissa vielä hyviä paikkoja jäljellä? Ja niin edelleen.

Mutta mitä tilalle? Vaihtoehtoja kortittomana ei kauheasti ole ja ulkoilu olis kiva yhdistää harrastukseen, kun kerta suurimman osan päivästä viettää sisätiloissa. Sopivia vaihtiksia on oikeastaan tasan kaksi: (sauva)kävely ja juoksu. Sauvakävely kuulostaa jotenkin liian keski-ikäiseltä, tähän kriisiin ja juoksemisesta en nyt vaan ole koskaan tykännyt. Piste.

Mutta sitten muutama samallalailla juoksuun suhtauvan suosituksesta aloitan ohjelman nimeltä "Sohvaperunasta 5km juoksijaksi". Tällä ohjelmalla lähdettiin ulkoiluttamaan lihaa lenkille tänä syksynä: http://www.coolrunning.com/engine/2/2_3/181.shtml. Ja nyt mennään 25 minuutin kohdalla ja juokseminen tuntuu oikeastaan ihan kivalta. Harjoitus on ollut hieman repaleinen erilaisten esteiden kanssa, mutta all-in-all olen enemmän kuin tyytyväinen omaan saavutukseeni - minä juoksen 25 minuuttia putkeen! Tahti ei todellakaan päätä huimaa, mutta hiki tulee ja lenkin jälkeen tietää tehneensä.

Alkuun sain polveni kipeäksi ja erään enemmän juosseen ystävän neuvosta kokeilin venyttelyä. Vaiva johtuu siis vain ja ainoastaan huonoista etureisilihaksista.. Joita varmaan pitäisi päästä treenaamaan enemmäkin. Harjotuksen jälkeen olen joka kerta käyttänyt aikaa venyttelyyn ja astangan aurinkotervehdykset yhdistettynä vatsalihasten treeniin on osoittautunut hyväksi yhdistelmäksi. Muutenkin yritän kiinnittää huomiota juoksemiseen; juosta mahd suorassa asennossa, lyhyin askelinen, yläkroppa mukana, leuka alhaalla ja nenän kautta hengittäen välttyäkseni muilta kivuilta. Ja iPod shuffle omalla musalistalla on oiva treenikaveri, eritysesti siksi, että se peittää raskaaksi käyvän hengityksen varsin tehokkaasti.

Sopiva vaatetuskin on löytynyt ihan omasta kaapista, lenkkareita lukuunottamatta (Asics rules!). Sopiva setti muutaman asteen plussa kelissä tai vähän miinuksen puolellakin on jumppatrikoot+tuulipuvunhousut+tekninen aluspaita+fleece+goretextakki. Hassua miten hiki ei tunnu iholla, mutta takin riisuessa koko sisusta on märkä. Pipoon ja hanskoihin pitää tod näk investoida, 100% puuvilla ei ole paras mahdollinen.

Parhainta tässä on se, että treeniin pääsee suoraan kotiovelta silloin, kun itse haluaa. Ja että treenistä voi tehdä niin easyn tai rankan, kuin itse haluaa. Ja että saa olla ulkona. Ja ettei alku- ja loppuvalmisteluihin kulu aikaa kohtuuttomasti. Treeni on done n 45min lähdöstä. Kello käy!

sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

Olof Viktorin leipä

Tämä resepti herätti kiinnostukseni, HS 3.6.2010. Nyt mennään päivässä 4, tai mentiin, kunnes huomasin, ettei juurta ja esitaikinaa pitänytkään yhdistää; uusiksi meni. Huomiona kuitenkin, juuren haju oli aika voimakas ja jouduin käyttämään kuivahiivaa, eikä lasipurkki pysynyt kiinni koko aikaa.

4 kpl

Omenajuuri:

  • 1 dl 35-asteista vettä
  • 200 g vehnäjauhoja
  • 100 g raastettua omenaa
  • 200 g vehnäjauhoja
  • 2 dl 35-asteista vettä

Esitaikina:

  • 2 g hiivaa
  • 1½ dl vettä
  • 200 g vehnäjauhoja
  • 2 g suolaa

Varsinainen taikina:

  • 15 g hiivaa
  • 5 dl vettä
  • vajaa 1 kg vehnäjauhoja
  • 350 g omenajuurta
  • 10-20 g merisuolaa maun mukaan (alkuperäisen ohjeen suolamäärä on
  • 20 g, mutta leipä on silloin tuntuvasti suolainen)

1.–3. päivään

- Aloita leivän leipominen omenajuuren teolla.

- Sekoita vesi, vehnäjauhot ja omenaraaste.

- Laita seos lasitölkkiin ja nosta tölkki sopivan lämpimään paikkaan kolmeksi päiväksi. Sekoita tölkin sisältöä päivittäin.

4. päivä

- Kaada seos neljäntenä päivänä isompaan astiaan.

- Lisää 200 g vehnäjauhoja ja 2 dl vettä. Sekoita, jätä samaan paikkaan vielä vuorokaudeksi

- Tee neljäntenä päivänä myös esitaikina. Liuota hiiva veteen, lisää kulhoon jauhot ja vesi niiden päälle.

- Vaivaa esitaikinaa koneella kymmenen minuuttia. Lisää suola ja jatka vaivaamista viisi minuuttia.

- Laita esitaikina kannelliseen astiaan jääkaappiin vuorokaudeksi.

5. päivä

- Viidentenä päivänä juuri on valmis. Ota siitä tarvitsemasi osa varsinaiseen leipätaikinaan ja nosta loput jääkaappiin. Omenajuurta tulee noin puoli kiloa. Käytä loput juuresta parin viikon kuluessa.

- Tee viidentenä päivänä varsinainen leipätaikina. Liuota hiiva huoneenlämpöiseen veteen, kaada se vehnäjauhojen, omenajuuren ja esitaikinan joukkoon. Älä laita liikaa jauhoja heti alussa, vaan tarkkaile taikinan koostumusta. Se ei saa olla liian kova, mutta sen pitäisi olla kiinteän kimmoisaa.

- Vaivaa koneella 13 minuuttia, lisää suola, nosta koneen nopeutta ja jatka vaivaamista seitsemän minuuttia.

- Laita taikina lepäämään 60-90 minuutiksi, kannellinen muovilaatikko on siihen sopiva.

- Jaa taikina neljään osaan ja muotoile niistä neljä leipää. Älä painele leipiä liikaa, jottei rakenne kärsi.

- Anna leipien kohota jääkaapissa yön yli ainakin 14–16 tuntia.

6. päivä

- Kuumenna kuudentena päivänä uuni 250 asteeseen, laita leivinpelti myös kuumenemaan, tai jos sinulla on paistokivi, käytä sitä.

- Tee leipiin viillot terävällä veitsellä ja laita ne uuniin leivinpaperin päälle paistumaan.

- Paista leivät kaksi kerrallaan. Suihkuta uuniin suihkepullolla vettä heti, kun olet laittanut leivät uuniin.

- Vähennä lämpö 200 asteeseen reilun 5 minuutin kuluttua. Avaa uuninluukku noin 15 minuutin jälkeen ja päästä kosteus pois.

- Toista tuuletus vielä pari kertaa paistamisen aikana. Leivät ovat valmiita 50 minuutin paiston jälkeen.

- Ota leivät uunista ja suihkuta niille hieman vettä, näin pinta halkeilee kauniisti.


(alkuperäinen teksti täältä: http://www.hs.fi/ruoka/reseptit/artikkeli/Olof+Viktorin+leip%C3%A4/1135257294581)

torstai 3. kesäkuuta 2010

Samuelin Kevyt Kenttälounas

Ja näin se syntyy:

(uusia) perunoita keitettynä
kurkkua
salaattia
tomaatteja
voissa paistettuja saaristolaisleipä palasia
keitettyjä munia
savustettua merilohi

Leivät paahdetaan paistinpannulla, salaatti pestään, perunat, munat, kurkut ja tomaatit paloitellaan. Annos kootaan lautaselle ja nautitaan.

Hyvää on, toivoo Samuel!

Meidän Perhe

Ensin oli minä. Sitten tulit sinä. Sitten oltiin sinä&minä. Pitkään. Nyt ollaan perhe, kaksi aikuista ja kaksi lasta. Mukava tasapaino.

Kun tulin äidiksi kohta kuusi vuotta sitten, olin pihalla. Kirjaimellisesti. Vieläkin muistan elävästi ensimmäisen saapumisen perheenä kotiin, kun kumpikaan meistä, neljä päivää vanhoista vanhemmista, ei tiennyt mitä tehdä tai sanoa tuolle pienelle avuttomalle ihmisen alulle, joka tapitti meitä suloisilla silmillään turvakaukalosta kapean eteisen lattialla. Soitin äidille. Ja niin me sitten esittelimme tulokkaalle kotimme. Keittiön, makuuhuoneen, olohuoneen - täällä asuu Meidän Perhe, me kolme. Ja sitten katsoimme netistä tarkennuksia vaipan asentamiseen oikeaan asentoon.

Sinä päivänä, kun esikoisemme syntyi, meistä tuli perhe. Vaikkei se siltä heti tuntunutkaan. On hassua ajatella, että kahdesta ihmisestä tulee yhtäkkiä, no tuskien jälkeen, kolme. Lähdetään kotoa kahtena ja palataan kolmena. Me kaksi ollaan yhtäkkiä vastuussa kolmannesta.

Alku oli haasteellisempi (kauniisti sanottuna), kuin olisin ikinä osannut kuvitellakaan. Jotenkin olin antanut itseni ymmärtää, että kaikki vauvat syö ja nukkuu, syö ja nukkuu ja taas syö ja taas nukkuu. Ja kun todellisuus oli päinvastoin, olin kauhuissani. En muista mistään lukeneeni, että vauva itkee eikä syö, itkee taas ja syö vähän ja taas itkee. Eikä nuku. Eikä varsinkaan nuku. Silmät sepposen selällään jatkuvasti. Oli hankittuna Emmaljungat, rintareput (!), jumppapallot etc ja tuloksena treenatut käsilihakset. Vauva viihtyi vain lähellä ja mielellään pystyasennossa. Vaunut olivat siis ehdoton nounou, samoin sänky. Joten vauva nukkui sylissä ja heräsi välittömästi laskettaessa sänkyyn. Luonnollisesti. Ehkä se oli koliikkia ehkä ei. Joka tapauksessa vyöhyketerapiasta löytyi apu, josta yhä tänä päivänä olen kiitollinen. Ja kun vielä tajuttiin antaa lapselle oma ihka uusi häntä varten valittu nimi, johan elämä kirkastui. Sen jälkeen kohta seitsemän vuotta täyttävä onkin ollut helppohoitoinen ja yhteistyökykyinen aarre!

Melkein kolme vuotta meni ennen kuin esikoinen sai seuraajan. Tämä kappale oli sitten meidän suureksi hämmästykseksi esimerkillinen vauva. Söi ja nukkui, söi ja nukkui, söi taas jaksaakseen taas nukkua ensimmäiset melkein kolme kuukautta. Jopa omat ristiäisensäkin. Helppo kuin mikä! Ja minä jatkuvasti aivan hämmästynyt. Tultiin kyllä hankkineeksi kaikki mahdollinen apuvälineistö ennakkoon mahdollista koliikki-oireita silmällä pitäen. Vyöhyketerapiaa ennakkoon ja vyöhyketerapiaa ihan varmuuden vuoksi jälkikäteenkin. Kantoliinaa ja babysitteriä ja tämä yksilö suorastaan nautti nukkumisesta vaunuissa. Niinpä vaunuissa ja jopa omassa sängyssä nukkuminen sai aivan uuden käsityksen meidän perheessä.

Kaksi aikuista ja kaksi lasta. Kaksi erilaista aikuista ja kaksi erilaista lasta. Luonteeltaan ja myös ulkonäöltään. Hassua löytää heistä omia piirteitään, omia maneereitaan ja omia sanojaan. Ja miehen. Vaikka välillä tuntuu, että jotenkin ne mitkä esiin nousee on aina ne huonot?! Olen fatalisti ja uskon siis kohtaloon ja että kaikella on tarkoituksensa. Niin on helpompi. Niinpä olen päätynyt siihen, että esikoisen mukaan tuomien haasteiden oli tarkoitus vain ja ainoastaan koulia meidät keltanokat kertaheitolla vanhemmuuteen. Opettaa elämän tarkoitus. Koska se on meille ihan oikein.

Pizza, per favore!

Kaikkien lasten ja ilman muuta myös (lastenmielisten) aikuisten lempiruoka, ainakin yksi niistä, on pizza. Alla muutama tomaattikastikevinkki netin ja ruokakirjojen salaisista arkistoista, vähän mukaillen oman maun mukaan:

Tomaattikastike nr 1:
1dl tomaattipyrettä
1dl aurinkokuivattuja tomaatteja
2dl tölkki tomaatteja
tilkka vettä
5-6 basilikan lehteä
suolaa
pippuria
sokeria

Mittaa kaikki ainekset kattilaan ja soseurta tasaiseksi kastikkeeksi. Kuumenna kiehumavaksi, sekoita ja tarkista maku. Riittää moneen pizzaan.

Tomaattikastike nr2:
oliiviöljyä
valkosipulin kynsiä
yrttejä
1 tölkki tölkki/paseerattua tomaattia
1 tölkki tomaattipyre
suolaa
mustapippuria

Kaadetaan kattilan pohjalle reilusti oliiviöljyä, kuumennetaan ja lisätään silputtuja valkosipulinkynsiä (joskus laitetaan myös salottisipulia) sekä yrttejä. Lisätään 1 tölkki paseerattua tomaattia (ei tomaattimurskaa) ja 1 iso tölkki tomaattipyreetä, suolaa, mustapippuria ja yrttejä, annetaan keittyä kasaan suunnilleen vartin verran. Ja yleensä ajan nämä kastikkeet bamixilla sopivan tasaisiksi.

Tomaattikastike nr 3:
oliiviöljyä
1 hienonnettu salottisipuli
2 valkosipulinkynttä
400gr kokonaisia luumutomaatteja
tuoretta rosmariinin oksa
ripaus oregaanoa
ripaus sokeria
merisuolaa ja mustapippuria.

Kuumenna öljy pienessa kattilassa , lisää salotti- ja valkosipuli ja kypsennä 3-4 minuuttia, kunnes sipulisilppu on pehmennyt. Lisää joukkoon tomaatit ja riko ne kauhalla, mausta seos yrteillä, sokerilla, suolalla ja mustapippurilla. Anna kiehua hiljalleen , välillä sekottaen, 30-60min, kunnes kastike muuttuu tummanpunaiseksi ja pinnalle nousee öljypisaroita. Annoksesta tulee noin 4 annosta.

Nämä kaikki ovat hyviä vaihtoehtoja! Fiiliksen ja tilanteen mukaan vaihdellen.

Kesän 2010 Juoma - Mojito

Mojito

1/2 lime
2 tl tummaa ruokosokeria (tai maun mukaan)
kourallinen tuoreita mintunlehtiä
jäämurskaa
4 cl vaaleaa rommia
n. 6-8 cl soodavettä, vettä tai miedonmakuista kivennäisvettä

Leikkaa lime lohkoiksi. Mössää lime, ruokosokeri ja mintunlehdet mieluiten morttelissa tai lasin pohjalla jotain nuijantapaista käyttäen. Lisää reilusti jäitä ja rommi ja täytä lasi (sooda)vedellä. Varo lisäämästä liikaa vettä. Ja muutama vinkki:minttu-sokeri-limeosion isompaan astiaan valmiiksi ja antavat murskan muhia jonkin aikaa jääkaapissa. Lidl kivennäisvettä tai sodan sijaan ginger alella.

Ja meillä ehdoton kesäbiisi 2010 Finteligents Mikä Boogie!

lauantai 8. toukokuuta 2010

Päivän reseptit

Lähiruoka. Kyllä! Luomu. Kyllä! Superfoodit. Jaa-a? Vegetarismi. Ehkä? Niin se vaan on: olet mitä syöt. Ja juot. Punaviiniä lasi päivässä ruoan kanssa ja paljon vettä, lasi ensimmäiseksi aamulla, pitää rypyt loitolla. Kaikki se mitä laitamme suuhun vaikuttaa hyvinvointiimme tässä ja nyt ja tulevaisuudessa. Luomua? Ehdottomasti ja niin paljon kuin mahdollista. Pelottavaa lukea, että ranskalaiset vihannesten viljelijät sairastuvat omista lannoitteistaan. Pitänee tutustua paremmin biodynaamiseen viljelyyn ja aktivoitua vaikkapa naapureiden kanssa pieneen luomupiiriin.

Ensi syksyn satoa odotellessa muutama resepti talteen:

Anna marinoituja vihanneksia, vol1

  • kesäkurpitsa
  • paprika
  • punasipuli
  • valkosipulia
Marinaadiin:
  • 1dl oliiviöljyä
  • 1/2 dl balsamicoa
  • suolaa
  • pippuria
  • sokeria
  • herbes de Provence
Paahdoin paprikan, punasipulin ja valkosipulit uunin grillivastuksen alla, niin, että paprika muistui pinnalta hieman. Paprikasta saa kuoret helposti pois laittamalla ne pussiin ja antamalla höyryn tehdä tehtävänsä. Tällä aikaa paistoin kesäkurpitsat pannulla (vähemmän rypsiöljyä ensi kerralla, jos ollenkaan). Annetaan marinoitua yön yli jääkaapissa.

Tarjottavaksi uunissa paahdetun ja valkosipulilla hipaistun maalaisleivän päällä. Tai lisääkkeenä esim kanalle.

Italialaistyylinen leipäsalaatti:
  • 500 g tomaatteja
  • 2 paprikaa
  • 3 pientä kesäsipulia varsineen
  • 1 dl basilikaa silputtuna
  • 1 dl oliiviöljyä
  • 1/2 dl balsamico
  • 2 valkosipulikynttä puristettuna
  • 2 tl sokeria
  • noin 1 tl suolaa
  • noin 1/2 tl mustapippuria
  • 3 viipaletta vaaleaa leipää paahdettuna
  1. Kalttaa tomaatit: Keitä kattilallinen vettä ja leikkaa tomaattien pintaan pienet viillot. Upota tomaatit hetkeksi veteen ja kuori höllentyneet kuoret pois.
  2. Leikkaa sipuleista varret pois ja halkaise sipulit. Paahda sipuleita ja kokonaisia paprikoita grillissä tai uunin grillivastuksen alla. Sipulit saavat ruskistua ja paprikan kuori saa mustua reilusti.
  3. Nosta kuumat paprikat muovipussiin ja sulje pussi. Höyry höllentää kuoren. Anna paprikoiden jäähtyä kosketeltaviksi ja kuori paprikat.
  4. Leikkaa tomaatit lohkoiksi ja paprikat suuriksi viipaleiksi. Leikkaa sipulinvarret renkaiksi.
  5. Sekoita kulhossa kaikki salaatin aineet, lukuun ottamatta leipää.
  6. Leikkaa paahdetut leivät kuutioiksi ja kääntele leipäpalat salaattiin juuri ennen tarjoilua.
Mari tarjosi salaattia WappuBrunssi2010'lla ja se teki lähtemättömän vaikutuksen. Kokeiltava asap!

**************************

Nämä seuraavat tein yhdessä muun ryhmän kanssa kokkauskurssilla huhtikuussa. Tarkoituksena syödä hyvää ja terveellistä, tuloksena erinomaista ja tervellistä! Maut olivat suorastaan loistavat. Ruokajuomaksi tarjoiltiin muutaman tunnin seisonutta vettä, johon tarjoiltaessa laitettiin kurkkuviipaleita ja tai limeä. Ainekset luomua, luonnollisesti!

Menu
Alkuruoaksi: Gazpacho
Pääruoaksi: Uunijuureksia ja kuhaa
Jälkiruoaksi: Mangominttulassi

Gazpacho (tarjotaan kylmänä, ohje n. 4:lle)
  • 4-5 tomaattia
  • 1-2 valkosipulin kynttä
  • sipuli
  • kurkku
  • paprika (vihreä ja punainen)
  • oliiviöljyä muutama rkl
  • viinietikkaa (esim. punaviini-, omena-) muutama rkl
  • tomaattimehua muutama desilitra
  • tuoretta chiliä (oman harkinnan mukaan)
  • mustapippuria
  • hienoa merisuolaa
Kalttaa tomaatit ja poista siemenet. Leikkaa kolmannes kaltatuista tomaateista, sipulista, valkosipulista, kurkusta ja paprikoista pieniksi kuutioiksi. Laita loput tuotteet blenderiin/kutteriin tms. ja jauha karkeasti keittomaiseksi. Maista ja mausta.

Kaada kulhoon, kattilaan tms. ja anna seistä jääkaapissa kansi päällä tovi (mielellään yön yli). Maku paranee ja syvenee ja rakenne pehmenee mitä pidempään gazpachon antaa tekeytyä. Tarjoile kylmänä (jääpedillä) krutonkien ja aiemmin kuutioitujen kasvisten kera. Mun uusi suosikki!!

Uunijuurekset
  • lanttua
  • sipulia
  • perunaa
  • porkkanaa
  • bataattia
  • rypsiöljyä
  • merisuolaa
  • timjamia
Kuori tarvittavat juurekset ja leikkaat paloiksi. Pyörittele kaikki yhdessä isossa kulhossa/kattilassa öljyn ja mausteiden kanssa. Paista uuninpellillä 200°C noin 1 tunti.


Paperissa haudutettua kuhaa
  • kuhafileitä (1 per hlö)
  • fenkolia
  • purjosipulia
  • tomaatti-/luumukirsikoita
  • kalamata-oliiveja
  • oliiviöljyä
  • vv-etikkaa
  • valkoviiniä
  • parmesania
  • tuoretta rosmariinia
  • hienoa merisuolaa
  • kananmunaa
  • leivinpaperiarkki
Keitä/höyräytä fenkoleita tovi. Lado leivinpaperiarkille esikypsennettyä fenkolia, purjoa, pikkutomaatteja, oliiveja (kivet mahd. poistettu). Ripottele päälle hieman hienoa merisuolaa. Laitan seuraavaksi kasan päälle muutamaan palaan leikattu kuhafile, parmesania, oliiviöljyä, valkoviinietikkaa, kuivaa valkoviiniä ja rosmariinin oksa.

Voitele leivinpaperin reunat kanamunalla ja sinetöi paketti kiinni rypistely/taittelutekniikalla.
Paista uunissa pellin päällä 200°C n. 20 min. Paketti avataan lautasella esim. saksilla syöntihetkellä.

Mango-minttulassi
  • tuoretta mangoa
  • mintunlehtiä
  • agave-siirappia
  • soijajogurttia
  • vettä + limeä
  • jäitä
  • pinnalle rouhittua pistaasipähkinää
Soseuta blenderillä mango, mintunlehtiä, jääpaloja ja vesi-limemehua.
Sekoita mukaan jogurttia ja agave-siirappia maun mukaan. Ripottele pinnalle rouhittua pistaasipähkinää.

Bon apetit!

sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Mes meilleurs amis

Niin, Sam sai Jasselta ensimmäisen kaveri kirjan täytettäväksi ja tottakai tähän pitää tallentaa tulokset:

18.4.2010 perusdatan lisäksi:

- Tenue prefere: lätkävarusteet
- Prof prefere: Claudine
- mes matieres preferes: urheilu
- ce que je pense de l'ecole: aika kivaa
- mes activites extrascolaires: lätkä, juoksu, pyöräily
- ma musique coup de coeur: risto räppääjä
- je suis fan de: HIFK
- le livre que j'adore: Harry Potter (ja viisasten kivi)
- mon film prefere: star wars
- mon plat fetiche: nuudelit
- ce que je trouve le plus cool dans ma vie: pelata lätkää
- ce que je sais bien faire: luistella
- les endroits ou j'aime aller: ranska
- ce que j'aimerais devenir: lätkänpelaaja tai lentäjä
- mon plus grand souhait: että olisin hyvä lätkänpelaaja

Ja tuhka pysyttelee Suomen yläpuolella, Suomen ja suurimman osan Eurooppaa ilmatilat on suljettu. Nina ja Jussi Mallorcalla jumissa, piti palata eilen. Äidit hätäilee ja lovers nauttii auringosta, lämmöstä ja Cavasta..

Omalla tavallaa on aika makeeta, kuinka yksi tulivuori pistää miljoonat ihmiset kyykkyyn ja lamauttaa liikkuvuuden niin täysin. Eilen kuulin tarinan siitä miten 2h lento Berliinistä Helsinkiin vaihtui 1,5 vuorokauden Amazing Raceksi via Balticaa pitkin junalla, bussilla ja laivalla. Ja miten ihmisistä tulee yhtäkkiä solidaarisia, empaattisia, ystävällisiä, puheliaita. Asettuu mittasuhteet hetkellisesti taas kohdilleen.

maanantai 5. huhtikuuta 2010

Luonneanalyysi à la FB


Nämä nyt vaan on otettava talteen, kiitos FB.


Rapu 21.6. -22.7.
Avainsanat: Koti, hellyys, syli, hoiva, kokkaus Hallitseva planeetta: Kuu Onnen päivä: Maanantai Onnen väri: Hopea, sininen Onnen kivi: Kuukivi, helmi Elementti: Vesi Luonne: Johtava Laatu: Feminiininen, negatiivinen Terveys: Rapu hallitsee rintakehää. Vatsavaivat yleisiä. Kuuluisia Rapuja: Jean-Paul Sartre, Nelson Mandela Rapu 21.6.-22.7.

Intuitiivinen Rapu kätkee kovan kuorensa alle äärimmäisen herkän ja tunteellisen ytimen. Tämä kunnianhimoisesti niin kotiinsa kuin työhönsäkin suhtautuva saksiniekka on puolustuskannalla koko ajan, mutta on suojauksensa laskiessaan äärimmäisen viehättävä, hellä ja aistillinen ihminen. Menneisyys kulkee Ravun mukana aina. Koti, lapsuus, perhe ja niiden tuoma turvallisuuden tunne ovat Ravulle äärimmäisen tärkeitä. Jopa niin, että Ravun kumppanin täytyy tehdä aikamoinen työ päästäkseen elämään tämän silmissä omana itsenään, eikä äidin roolin jatkajana. Rapu on omistushaluinen ja ottaa tiukan saksiotteen rakkaistaan, eikä suhteen päättäminen ole hänelle koskaan helppoa. Mutta Ravun rinnalla rakkaus voikin olla ikuista. Objektiivisuus ei ole Ravun vahvimpia puolia. Hän suhtautuu asioihin tunteella, ja arvioi tilanteita vain ja ainoastaan omien kokemustensa pohjalta. Vastapainoksi hän on saanut eläinradan herkimmän intuition, ja kykenee aistimaan kanssaihmistensä tunnetilat ja tarpeet tarkkuudella, joka on jopa pelottavaa. Anna Ravun seurata vaistojaan. Jos asetut poikkiteloin, joudut näkemään tämän intohimoisen rakastajan ja hellän hoivaajan herkkänahkaisen kääntöpuolen: oikuttelevan ja pisteliään kiukkupussin, joka osaa tehdä elämäsi todella tukalaksi. Tunteiden vahvasti ohjaama Rapu on usein myös erittäin taiteellinen. Herkkyys heijastuu kyvyssä luoda kauneutta niin taiteessa kuin arjen askareissakin. Rapu on usein loistava kokki, koska ruoan valmistuksessa hän voi yhdistää sekä luovuutensa että hoivaamisviettinsä. Rapu on myös usein herkkä ja taitava muusikko. Ammatillinen kunnianhimo aiheuttaa varsinkin naisravuille suuria omantunnon tuskia silloin, kun lapset ovat pieniä, mutta hän yleensä menestyy sekä työssään että äitinä. Talous on Ravulla useimmiten varsin hyvässä hallinnassa. Rakkaus Suhteen alkuvaiheessa Rapu on yleensä hyvin varovainen, kuoreensa käpertyvä ja arka. Hänen on luotettava kumppaniinsa täydellisesti ja oltava varma siitä, että tunne on molemminpuolinen, ennen kuin hän uskaltaa avautua. Mutta kun pelko poistuu, Rapu on intohimoinen, hellä, aistillinen ja hurmaava kumppani. Hän tosin haluaa omistaa sinut täysin, joten jos rakastat omaa vapauttasi, älä rakastu Rapuun. Jos haluat sinua palvovan, kodista täydellisesti huolta pitävän ja vuoteessa kekseliään, sinulle jatkuvaa mielihyvää tuottavan kumppanin, Rapu on Sinun valintasi. Jos vielä satut itsekin kuulumaan veden merkkeihin, liittonne on täydellinen. Toiset Ravut, Skorpionit ja Kalat ymmärtävät täydellisesti Ravun herkän intohimon. Kauris, Neitsyt ja Härkä luovat hänen kanssaan kestävän ja onnellisen liiton, jossa koti on kaiken keskipiste. Tulen merkkien kanssa Rapu voi kokea ohimenevän, intohimoa pursuavan rakkaussuhteen, mutta etäiset ilman merkit puhuvat hänen kanssaan aivan eri kieltä.


Härkä 20.4. -20.5.
Avainsanat: Juurevuus, nautinnot, materialismi Hallitseva planeetta: Venus Onnen päivä: Perjantai Onnen väri: vihreä, sininen Onnen kivi: Smaragdi, topaasi Elementti: Maa Luonne: Kiinteä Laatu: Feminiininen, negatiivinen Terveys: Härkä hallitsee kurkkua ja nielua. Nielutulehduksia. Ylipainoa. Kuuluisia Härkiä: Sigmund Freud, William Shakespeare, Eva Peron Härkä 20.4. - 20.5.

Vahvatahtoinen Härkä on eläinradan toinen merkki, jonka tunteita hallitsee kauneuteen, hedelmällisyyteen ja äitiyteen liitetty Venus. Härkä on kärsivällinen ja järkkymätön luonne, joka kykenee suorastaan käsittämättömään omistautumiseen, pitkäjänteisyyteen ja sinnikkyyteen. Kerran tavoitteensa asetettuaan Härkä menee läpi sen kuuluisan harmaan kiven saavuttaakseen haluamansa, eikä hänen kurssiaan heilauta oikeastaan yhtään mikään. Härkä on hyvin käytännöllinen luonteeltaan, ja hän tahtoo nähdä konkreettisia tuloksia ponnisteluistaan. Härkä on enemmän sinnikäs toteuttaja kuin suuri visioija - hänen omat villeimmät unelmansa koskevat todennäköisimmin rahaa, hyvinvointia ja turvallisuutta. Härkä on usein taiteellisesti lahjakas, mutta todennäköisesti toteuttaa luovuutensa jossain konkreettisessa muodossa - esimerkiksi puuseppänä. Härkä on ennen kaikkea nautiskelija, ja vaikka hän saattaakin työskennellä hyvin pitkäjänteisesti saavuttaakseen haluamansa, hän kaikkein mieluiten uppoutuu hyvän ruoan ja muiden fyysistä nautintoa tuovien puuhien pariin, ja osaa tehdä myös laiskottelusta suurta taidetta. Pohjimmiltaan Härkä on tarpeissaan yksinkertainen, kaupungin ihmisvilinässä huonosti viihtyvä, maanläheinen ihminen. Hänellä on hyvin voimakas tarve tuntea olonsa turvalliseksi, hän rakastaa perinteitä ja arvostaa kotia yli kaiken. Hän omistaa mielellään niin asioita kun ihmisiäkin, eikä muuta elämässään yhtään mitään, ennen kuin on aivan pakko. Härkä osaa kuitenkin eläinradan merkeistä ehkä parhaiten ottaa ilon irti elämän yksinkertaisista perusasioista, eikä ole kovin vaativa ihmissuhteissaan. Rakkaus Ruumiinrakenteeltaankin jykevä, paksuniskainen Härkä on jääräpää myös ihmissuhteissaan. Hän suhtautuu avioliittoon erittäin vakavasti, mutta saattaa pilata omansa liiallisella omistushalulla. Härkä kaipaa syvää kumppanuutta, ja saa suurta tyydytystä omistamisesta. Silloin kumppani helposti esineellistyy, eikä sitä ymmärrä oikein kukaan muu kuin ehkä toinen Härkä. Tasapainoiset suhteet Härkä saa aikaan myös muiden maa-merkkien, Neitsyen ja Kauriin kanssa. Myös kaikki veden merkit sopivat Härälle. Tuli ja ilma sekoittavat yksikertaisen Härän aivan täysin. Isänä ja äitinä Härkä on loistava. Hän on lempeä, rakastava, kärsivällinen ja lapsestaan aidosti ylpeä vanhempi.

Leijona 23.7. -22.8.
Avainsanat: Näyttävyys, estradit, luovuus, ylpeys Hallitseva planeetta: Aurinko Onnen päivä: Sunnuntai Onnen väri: Kulta, oranssi Onnen kivi: Rubiini, kissansilmä Elementti: Tuli Luonne: Kiinteä Laatu: Maskuliininen, positiivinen Terveys: Leijona hallitsee sydäntä ja verenkiertoa. Verenpainetta, ruoansulatusvaivoja. Hyvä vastustuskyky. Kuuluisia Leijonia: Napoleon, Henry Fonda.

Auringon hallitsema Leijona on jumalten suosikki. Kaunis, seksikäs ja säteilevän energinen tähtikartan kuninkaallinen - joka myös itse tietää oman arvonsa. Ylpeänä ja ylväänä Leijona tahtoo erottua joukosta. Pienestä pitäen hän on joukon johtaja ja paras kaikessa. Toimiminen taustajoukoissa ei kuulu Leijonan kuvioihin, ja tiimityöskentelyynkin hän kykenee vain silloin, jos saa olla tiimin johtaja. Leijonan varpaat ovat varsin herkät - niille ei kenenkään kannata tallata. Ystävyytensä Leijona antaa armeliaasti vain niille, jotka muistavat alinomaa tuoda esiin hänen erinomaisuutensa ja ylistävät häntä siitä. Mutta sille, joka osaa häntä käsitellä, ja antaa hänen loistaa, Leijona on hurmaava kumppani, jolla on jalo ja lempeä sydän. Leijonalle maailma on näyttämö, jolla hän tahtoo loistaa pääosassa. Leijona janoaa mainetta ja kunniaa, hän haluaa tavoitella tähtiä ja saavuttaa yleisönsä jakamattoman suosion - olkoonpa yleisönä sitten vaikka vain yksi ihminen. Kuitenkin Leijonan elinehto on ihminen, joka uskoo häneen ja hänen unelmiinsa. Vaikka hän näyttää ulospäin itsevarmuuden perikuvalta, hän on itse asiassa hyvin riippuvainen toisten ihmisten hyväksynnästä, rakkaudesta ja tunnustuksesta. Hyvin usein taustalla on ongelmallinen isäsuhde - lapsuus, jolloin Leijona ei koskaan kokenut olevansa tarpeeksi hyvä isänsä silmissä. Niinpä hänen loppuelämänsä meneekin todistaessa itselleen, että hän on, isästä huolimatta, jotakin erikoista. Tämä sisäinen näyttämisen pakko tekee kuitenkin Leijonasta myös hyvin vitaalisen ja elämää rakastavan ihmisen, jonka kanssa aika ei todellakaan käy pitkäksi. Päämäärätietoisena ja sinnikkäänä hänellä on myös kyky toteuttaa visionsa. Mutta ikuinen keikari - ja snobi - hän kyllä on. Rakkaus Leijona pursuaa energiaa ja haluaa ihmissuhteissaankin olla ylivertainen. Hän on antelias, huomaavainen ja saa kumppaninsa tuntemaan itsensä rakastetummaksi kuin koskaan ennen. Ja niin kauan kuin kumppani jaksaa palvoa tätä kuninkaallistaan ja nostaa hänet jalustalle, on Leijonaa hurmaavampaa partneria vaikea kuvitella. Hän on myös äärimmäisen lojaali ystävä ja puolustaa läheisiään henkeen ja vereen - niin kauan kuin itse kokee heidän olevan hänen luottamuksensa arvoisia. Leijona rakastaa rakkautta ja haluaa ylläpitää suhteen ensihetkien huumaa niin kauan kuin mahdollista. Hän on hyvin romanttinen ja antaa (ja saa) mielellään upeita lahjoja. Hän haluaa kuitenkin olla johtaja myös parisuhteessaan, ja on helposti dominoiva. Hän tarvitsee rinnalleen ihmisen, jolla on vahva itsetunto - mutta joka ei itse tarvitse valtaa parisuhteessa, vaan kykenee antaa Leijonan loistaa. Paras tapa pitää Leijona hyvällä tuulella on häpeilemätön imartelu - hän uskoo kaiken kauniin, mitä keksit hänestä sanoa. Mutta valitettavasti hänen nälkänsä on tässä suhteessa tyydyttämätön. Jos sinun palvontasi lakkaa, hänestä voi tulla varsin hankala kumppani - joka helposti kääntyy etsimään kaipaamansa ihailua muualta. Parhaita kumppaneita tuliselle Leijonalle ovat kaikki tulen merkit: Oinaat, Jousimiehet ja myös toiset Leijonat, vaikka valtataistelu saattaakin kääntyä aika kiihkeäksi. Myös virkistävä Kaksonen ja romanttinen Vaaka sopivat hyvin rauhoittamaan ja tasapainottamaan Leijonaa.

Kaksoset 21.5. -20.6.
Avainsanat: Nopeus, kommunikointi, kaksijakoisuus, äly Hallitseva planeetta: Merkurius Onnen päivä: Keskiviikko Onnen väri: Keltainen Onnen kivi: Akaatti, turmaliini Elementti: Ilma Luonne: Muuttuva Laatu: Maskuliininen, positiivinen Terveys: Kaksonen hallitsee hartioita ja niskaa, selkävaivat yleisiä. Kuuluisia Kaksosia: Anne Frank, Paul Gauguin Kaksoset 21.5.-20.6.

Eläinradan Peter Pan, villi ja vapaa Kaksonen ei koskaan kasva kokonaan aikuiseksi. Ei niin, ettäkö hän olisi kypsymätön tai naiivi, päinvastoin - hän vain on Jumalten sanansaattajan ominaisuudessaan saanut synnyinlahjakseen ikuisen nuoruuden salaisuuden. Hän ei lakkaa innostumasta, hän on aina valmis kokeilemaan jotakin uutta, ja aina hänen silmänsä säteilevät ilkikurista uteliaisuutta. Merkuriuksen hallitsema Kaksonen on armoitettu puhuja. Silloinkin, kun kaikki se, mitä hän sanoo ei olekaan aivan totta. Ensin hän houkuttelee sinut myöntymään asioihin, joita et oikeasti mitenkään haluasi tehdä - ja jälkikäteen hän onnistuu vielä puhumaan pääsi pyörryksiin niin, ettet osaa hänelle vihainenkaan olla. Kaksosen into kokeilla uutta ei kuitenkaan aina ole pelkästään positiivista. Hänen ei aina ole helppo paneutua tehtäviin riittävällä pitkäjännitteisyydellä, eikä kärsivällisyys ihmissuhteissakaan ole Kaksosen vahvimpia ominaisuuksia. Mutta kun tarvitaan ideoijaa ja projektien käynnistäjää, älykäs Kaksonen on elementissään. Hän pursuaa ajatuksia, hän innostaa puheillaan toisetkin mukaan... ja hehän voivatkin sitten hoitaa homman loppuun, kun Kaksonen on jo etsimässä itselleen uusia haasteita. Kaksosessa ihmisen perimmäinen kaksijakoisuus on kaikkein voimakkaimmillaan. Jos oikein tarkasti katsot, saatat hyvinkin nähdä tämän hurmurin toisella olkapäällä enkelin ja toisella pienen paholaisen. Hän osaa olla äärimmäisen rakastettava, lempeä, kerrassaan hurmaava ihminen, joka kietoo sinut kuuteen kertaan pikkusormensa ympärille. Ja hän tekee sen niin ihastuttavalla tavalla, että nautit joka hetkestä, vaikka tiedätkin mitä tapahtuu. Ja seuraavassa silmänräpäyksessä hän voi olla kivikova julmuri, joka vähät välittää tunteistasi, kunhan saa oman tahtonsa läpi. Kaksosen elämästä suuri osa tapahtuu hänen oman päänsä sisällä. Hän rakastaa pohdintoja ja filosofointia, hän lukee mielellään ja puntaroi lukemaansa, kehittelee ideoita edelleen, pohtii ja spekuloi. Saat hänestä innokkaan keskustelukumppanin, mutta väittelyyn ei kaksosta vastaan juurikaan kannata ryhtyä. Terävällä älyllään - ja vielä terävämmällä kielellään - hän päihittää sinut vaikka olisi väärässäkin. Rakkaus Kaksosta ei voi olla rakastamatta. Hurmaavampaa ilmestystä ei ole. Häntä vain on aivan mahdoton omistaa. Hän haluaa kyllä valloittaa sinut perusteellisesti ja kaipaa täydellistä huomiotasi, mutta hänelle itselleen sitoutuminen on myrkkyä, varsinkin miespuolisille Kaksosille. Varaudu ajatukseen, että vaikka hän jotenkin saa sinut uskomaan, että olet hänelle juuri se ainoa oikea, kulman takana voi olla yksi tai kaksi ihmistä, jotka hän on saanut ajattelemaan aivan samoin. Isän merkitys on Kaksosen elämässä suuri, naispuolinen Kaksonen helposti etsii isän piirteitä kumppanistaan. Miespuolinen Kaksonen voi aidosti rakastaa vain naista, joka on vahvempi ja itsenäisempi kuin hänen alistettu äitinsä. Parhaan liiton Kaksonen solmii itsetunnoltaan vahvan Oinaan tai Leijonan kanssa. Erityisesti ystäviksi sopivat hyvin myös Vaaka, Jousimies ja Vesimies, jotka itse samanlaisina osaavat arvostaa itsenäistä ja vapautta rakastavaa Kaksosta. Herkän Ravun Kaksonen polkee jalkoihinsa, Kauris ja Neitsyt väsyvät hänen vauhtiinsa, Härkä ei häntä yksinkertaisesti ymmärrä.

Ja täytyy todeta, että aika moni asia pitää paikkansa..

keskiviikko 6. tammikuuta 2010

Vuoden 2009 lopetus

On ollut erityisen vaikeaa sulattaa lähikauppamme tapahtumia 31.12.2009. Se mitä tapahtui kuuluu sarjaan, ei ikinä. Mielipuolista käytöstä, jota ei pysty selittämään mitenkään, ei itselleen saati 6-vuotiaalle pojalleen. Tänään sain kerrottua, kyyneleet silmissä.

Meidän onni oli, että pojat eivät osaa lukea. Ja se, ettei meillä ole radiota. Olimme ulkona tapahtuma aikaan n 500m päässä, aikomuksena käydä kaupasta hakemassa ranskikset poikien juhlintaa varten - ovat edelleen kaupan pakastealtaassa. Ulkoilu jäi lyhyeksi, huolimatta siitä, että ilma ja keli muutenkin oli parasta talvisäätä. Helikopterit pörrää ympärillä ja lähimetsä tuntuu yhtäkkiä pelottavalta. Ovikellon soidessa pitää tarkistaa ikkunasta, kuka soittaa, ettei vain.. Tekstareita ja puheluita tulee, oletteko kunnossa, ettehän ole kaupoilla. Ensimmäistä, ja toivottavasti viimeistä kertaa, sulkeuduimme kotiin ja avasimme kaikki mahdolliset nettisivut, tekstiTVn, joista tietoa saada, ilman, että tieto tavoittaa poikia. Kauhusta järkyttyneenä seuraamme niin uutispäivityksiä kuin keskustelupalstoja.

Poliisin tiedotustilaisuudessa selviää, että tekijä on poistanut myös itsensä keskuudestamme. Hyvä niin, ajattelen. Ja uuden vuoden juhlinta voi alkaa. Vai voiko? Yhden tekstiviestin sisältö kumoaa lisää keiloja, kaverin kaveri on saanut surmansa.

Viikkoa myöhemmin saan sanottua 6-vuotiaalle mitä on tapahtunut. Miksi on luonnollisesti ensimmäinen sana, joka pojan tulee suusta ja juuri siihen minulla ei ole vastausta. Ja juuri se on ollut syy miksi kertominen on kestänyt. En osaa vastata. On ollut vaikeaa yrittää sulattaa tietoa itse saati yrittää selittää mielipuolista tekoa. Kertomiseen pakkonsa toi kuitenkin paluu arkeen, kouluun, jossa kaverit tai ainakin kavereiden sisarrukset osaavat lukea.

Elämä jatkuu, onneksi. Me, jotka selvisimme tästä järkytyksellä, ehkä hetken muistamme elää hetkessä, onnellisena ja toisiamme arvostaen.